Mitä tuli tehtyä ministerinä, osa 2: Rauman ja Helsingin telakat

Edellisessä tekstissäni kerroin, että aloittaessani elinkeinoministerinä kesällä 2023 olivat kaikki Suomen kolme tärkeintä telakkaa vaikeuksissa. Kerroin kirjoituksessani, kuinka Turun telakan asiat saatiin kestävämmälle pohjalle ja millainen rooli työ- ja elinkeinoministeriöllä siinä oli. Tässä tekstissä puolestaan kerron, miten olimme selättämässä Rauman ja Helsingin telakan vaikeuksia.

Rauman telakalla valmistetaan muun ohella myös Puolustusvoimain tarvitsemia sota-aluksia. Siksi tilanne oli ollut erityisen kriittinen, kun vuonna 2022 Rauman telakka oli ollut jo lähellä ajautua konkurssiin. Telakalla oli vaikeuksia myös tilattujen alusten toimitusaikataulujen suhteen. Valtio pelasti telakan tuolla kertaa yksinkertaisesti rahalla.

Aiemmasta pelastusoperaatiosta huolimatta Rauman telakan vaikeudet eivät silti olleet vielä ohi aloittaessani työtäni elinkeinoministerinä. Sen toiminta vuonna 2023 oli vielä konkurssia lähellä käynyttä edellisvuottakin tappiollisempaa. Telakan toimitusketjut olivat aivan sekaisin ja inflaatio kuritti telakan kannattavuutta ankarasti.

Rauman telakan suurin omistaja on Suomen valtio Suomen Teollisuussijoitus Oy:n eli Tesin kautta. Telakan tulevaisuudella oli merkitystä valtion kannalta siis muistakin kuin Puolustusvoimain tarvitsemista aluksista johtuvista syistä. Niinpä esittelin 20.2.2024 talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle joukon toimenpiteitä, joita Tesi voisi tehdä sekä siviilipuolen alustuotannon jatkumisen että Puolustusvoimain tarvitseman alustuotannon varmistamiseksi Rauman telakalla.

Tuolloin tehtyjen päätösten tarkka sisältö ei ole julkista tietoa, mutta viittaan siihen, mitä myöhemmin tuolloisista päätöksistä ja niiden toimeenpanosta on julkisuuteen lausuttu. Telakalle neuvoteltiin rahoitussopimus, jossa osapuolina olivat laivojen tilaaja ja toimittaja sekä molempien omistajat. Kyseessä oli kaupallinen ja molempien osapuolten kannalta symmetrinen rahoitussopimus. Valtio ei joutunut maksamaan tukea, mutta siviilipuolen alusten tilaaja maksoi tilauksistaan lisähintaa ja luopui viivästyssakosta.

Rauman telakan asiat autettiin järjestykseen onnistuneilla sopimusjärjestelyillä, ja nyt telakan tilanne on jo varsin vakaalla pohjalla. Viimeksi viime viikolla telakalta luovutettiin uusi Australiaan matkaava siviilipuolen alus, ja telakan tilauskanta ulottuu vuodelle 2028 asti sisältäen myös Puolustusvoimain tilaamat alukset. Paljon kiitosta telakan vakauttamisesta on annettava sen uudistuneelle johdolle.

Vielä Turkua ja Raumaakin vaikeampi tilanne oli ministerikauteni alussa Helsingin telakalla. Siellä ei valmistettu laivoja ollenkaan ja sen tilauskirja oli aivan tyhjä. Syynä oli se, että telakka oli monien vaiheiden kautta päätynyt venäläisten liikemiesten omistukseen. Vallitsevissa maailmanpoliittisissa olosuhteissa sellaiselle telakalle ei ymmärrettävistä syistä johtuen ollut asiakkaita.

Helsingin telakan ostamisesta oli kiinnostunut kanadalainen telakkayhtiö Davie. Kanada oli uudistamassa jäänmurtajalaivastoaan, ja Helsingin telakan ostamisella yhtiö arvioi voivansa merkittävästi parantaa asemiaan maansa tarvitsemien alusten toimittajana. Helsingin telakalla oli sekä osaamista että Davien omaa telakkaa olennaisesti uudenaikaisemmat puitteet.

Ostamisen tiellä oli kuitenkin kaksi ongelmaa. Kauppaoperaatio, jossa telakka siirtyisi venäläisiltä Davielle, ei ensinnäkään ollut sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Venäläisten tosiasialliset myyntiaikeetkin säilyivät pitkään epäselvinä. Toisekseen johtuen valtioiden vahvasta roolista telakkateollisuudessa Davie myös toivoi, että Suomen valtio voisi tulla Helsingin telakkaan jonkinlaiseksi osaomistajaksi.

Tapasin Davien toimitusjohtajan James Daviesin ensimmäistä kertaa keskiviikkona 30.8.2023. Kerroin hänelle, että suhtauduimme erittäin myönteisesti ajatukseen kaupasta, jossa Helsingin telakka siirtyisi venäläisiltä Davien omistukseen. Lupasin kaiken tukemme kaupan käytännön järjestelyiden edistämiseen, mutta samalla totesin, ettei Suomen valtiolla ollut käytännössä mahdollisuutta tulla telakan osaomistajaksi. Vastuumme Turun ja Rauman telakoissa olivat jo niin isot, ettei sitoutuminen vielä kolmanteen telakkaan voinut veronmaksajan näkökulmasta olla perusteltua.

Ratkaisu löytyi kuitenkin Kanadan suunnalta. Quebecin provinssilla oli intressi vahvistaa quebeciläisen Davie-yhtiön asemaa Kanadan liittovaltion tarvitsemien alusten toimittajana. Otin etäpalaverin Quebecin tuolloisen talousministeri Pierre Fitzgibbonin kanssa perjantaina 15.9.2023 keskustellakseni mahdollisuudesta saada Quebecin provinssi Suomen valtion asemesta Davien kumppaniksi Helsingin telakkaan.

Kerroin ministerikollegalleni, että omistajavaihdos venäläisistä kanadalaisiin olisi suomalaisille erittäin mieluisa. Kerroin Helsingin telakan vahvasta osaamisesta ja historiasta mutta samalla myös siitä, miksei Suomen valtiolla oikein ollut mahdollisuutta enää kasvattaa telakkavastuitaan sitoutumalla kolmanteen isoon telakkaan. Ministeri Fitzgibbon halusi tietää, kuinka paljon Turun ja Rauman telakat kilpailevat Helsingin telakan kanssa. Vakuutin, että suhteellisen vähän – Turku valmisti loistoristeilijöitä ja Rauman telakankin teollinen profiili oli alkanut muotoutua Helsingin telakasta poikkeavaksi.

Neuvottelut tuottivat tulosta. Quebecin provinssi päätti lähteä Davien sijoittajakumppaniksi Helsingin telakan ostoon. Myös venäläiset olivat päätyneet siihen, että heidän kannatti luopua telakan omistajuudesta. Monimutkainen kauppaoperaatio saatiin kätilöityä onnistuneesti maaliin, ja omistajavaihdoksesta voitiin tiedottaa perjantaina 3.11.2023. Uuden aikakauden alkua Helsingin telakalla juhlittiin maanantaina 27.11.2023.

Helsingin telakan siirtyminen venäläisiltä liikemiehiltä kanadalaisen telakkayhtiön omistukseen avasi aivan uudenlaisia kaupallisia mahdollisuuksia, jotka halusimme pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti. Näin muodoin aloimme valmistella ison meriteollisuusaiheisen vienninedistämismatkan järjestämistä Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Kun transatlanttinen yhteys oli kerran saatu auki, kannatti rautaa takoa sen ollessa kuumaa. Siitä kerron tämän kirjoitussarjan seuraavassa osassa.