Hyvinvoinnin turvaa kestävä talous.

 
 

Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Suomi on erittäin vientivetoinen kansantalous, jonka menestys riippuu tuotteittemme kysynnästä maailmalla. Veroeuroja kertyy vain, mikäli pidämme huolen kilpailukyvystämme. Fiksulla politiikalla luodaan edellytyksiä talouskasvulle, jonka viime kädessä synnyttävät menestyvät yritykset ja työteliäät ihmiset.

Kuluneella hallituskaudella talous on saatu kasvuun, velkasuhde käännetty laskuun ja reippaasti yli 115 000 uutta työpaikkaa luotu. Tätä työtä on jatkettava myös vaalien jälkeen. Emme saa elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Vastuuttomaan jakopolitiikkaan ei ole varaa tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja maailmantalouden näkymät käyvät yhä epävarmemmiksi. 

Wille-verkkosivut-IMG_1146.jpg
 
 
 

Työnteko joutenoloa kannattavammaksi.

 
 

Suomen tulee olla maa, joka kannustaa tekemään työtä, yrittämään, menestymään ja investoimaan. Liian kireällä verotuksella ja passivoivalla sosiaaliturvalla ei saa työhaluja heikentää. Yhteiskunnan on toimittava turvaverkkona silloin, kun kaveri meinaa tipahtaa kyydistä – ei riippumattona, jonka varassa jokainen voi lepuuttaa aina kun siltä tuntuu.

Viimeisten neljän vuoden aikana olemme purkaneet kannustinloukkuja määrätietoisesti. Ensi vaalikaudella tarvitaan kattava vero- ja sosiaaliturvauudistus, jolla työn ylikireää verotusta kevennetään merkittävästi. Myös työelämäuudistuksia on jatkettava. Sopimisen pitää olla työnantajan ja työntekijän välinen joustava asia, ei liittopamppujen keskinäinen kiistakapula.

“Suomen tulee olla maa, joka kannustaa tekemään työtä, yrittämään, menestymään ja investoimaan.”

 
 
 

Rajat maahanmuutolle, laittomat oleskelijat ulos.

 
 

Kulttuurien yhteentörmäys ja mittavat sosiaaliset ongelmat ovat väistämätön seuraus, kun ihmismassat alikehittyneiltä alueilta pyrkivät Eurooppaan. Tällaisen maahanmuuton radikaali vähentäminen on kohtalonkysymys koko sivilisaatiollemme. Ulkomaalaispolitiikkaamme on kiristetty, mutta ei vielä riittävästi. Tehokkaat palautukset ehkäisevät aiheetonta maahantuloa.

Suomi tulee säilyttää yhteiskuntana, jossa lasten voi antaa kulkea kouluun omatoimisesti eikä naisten ja ikäihmisten tarvitse öisellä kadulla pelätä. Se ei ole mahdollista, jos rajojen annetaan vuotaa. Työteliäät osaajat ovat luonnollisestikin tervetulleita, mutta islamilainen radikalismi ja eurooppalaiseen yhteiskuntaan sopeutumaton väki tulee käännyttää heti ovelta takaisin.

 

Wille-verkkosivutIMG_1128_blue_bg.jpg
 
 

Sivistyksestä nousee Suomen menestys.

 
 
 

Suomi on onnistunut luomaan kokoonsa nähden myös poikkeuksellisen vahvan kulttuurikentän. Etenkin suomalainen musiikkiosaaminen on maailman huippua. Amos Rex taas on hyvä osoitus siitä, että uutta syntyy kulttuurikentällä Suomessa kaiken aikaa. Sivistynyt kansakunta ymmärtää vaalia myös omia perinteitään ja tapojaan – Suvivirsi soikoon koulujen kevätjuhlissa vastakin.

Vain osaava kansa menestyy. Suomi on pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa siksi, että olemme osanneet tehdä asioita muita paremmin. Tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen kannattaa panostaa julkisiakin varoja ja huippuyliopistojemme asemaa vahvistaa. Akateemisiin opintoihin taas valmentaa toimiva koulujärjestelmä, joka antaa tilaa yksilöllisillä vahvuusalueilla kehittymiselle.

Sivistynyt kansakunta ymmärtää vaalia myös omia perinteitään ja tapojaan. Suvivirsi soikoon koulujen kevätjuhlissa vastakin.
 
 

Rikoksesta pitää seurata rangaistus.

 
 
 

Rangaistusten ankaruus tulee nostaa oikealle tasolle suhteessa tehdyn rikoksen vakavuuteen. Erityisesti henkeen, terveyteen ja fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvista rikoksista selviää Suomessa edelleenkin aivan liian vähällä. Elinkautisen vankeusrangaistuksen on oltava aidosti elinkautinen. Ainoa oikea paikka murhaajille ja vaarallisille seksirikollisille on vankila.

Oikeusministeri Häkkäsen johdolla on viimein käynnistetty rangaistusten systemaattinen ankaroittaminen. Tätä työtä on jatkettava. Samalla on ymmärrettävä, että toimiva oikeuspolitiikka edellyttää myös riittäviä resursseja. Poliisin ja tuomioistuinten voimavarat on turvattava, jotta rikokset saadaan selvitettyä ja rötöstelijät tuomittua. Kyse on julkisen vallan perustehtävistä.

Wille-verkkosivut-IMG_0697_blue_bg.jpg
 
 

Ilmastohysteriasta aidosti kestäviin ratkaisuihin.

 

Luontoa mahdollisimman vähän kuormittavien ratkaisujen löytäminen on aikamme tärkeimpiä poliittisia haasteita. Tehtävissäni Kemijoki-yhtiössä ja Helen Oy:ssä olen ollut mukana rakentamassa kestävämpiä energiaratkaisuja. Valitettavasti ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään kuitenkin usein enemmän tunne kuin järki edellä. Siitä kärsivät pahimmillaan sekä ympäristö että talous.

Kehittynyt yhteiskunta tarvitsee sähköä toimiakseen. Uusiin energialähteisiin tulee siirtyä asteittain sitä mukaa, kun teknologinen kehitys sen mahdollistaa. Vanhoja tuotantotapoja ei kannata poistaa valikoimasta, ennen kuin uudet pystyvät ne aidosti korvaamaan. Pitkien etäisyyksien Suomessa on myös ymmärrettävä, että oma auto on monelle välttämättömyys tulevaisuudessakin.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään usein enemmän tunne kuin järki edellä. Siitä kärsivät pahimmillaan sekä ympäristö että talous.
 
 
 

Yömyöhän lehmänkaupoista laadukkaaseen lainvalmisteluun.

 

Perustuslakivaliokunnan jäsenenä huomaa, mikä merkitys on huolellisella lainvalmistelulla. Hyvä ja kannatettavakin uudistus saadaan solmuun, jos samaan lakiesitykseen koplataan keskenään huonosti yhteensopivia tavoitteita ja lisäksi asetetaan asian läpiviennille epärealistisen kireä aikataulu. Tällaisia pykäläsotkuja joudutaan sitten eduskuntakäsittelyssä siivoamaan.

Hyvää lainsäädäntöä ei voi syntyä ilman kunnollista valmistelua vaikutusarviointeineen. Maakunta- ja soteuudistus osoittaa, että usein on parempi edetä pienten osauudistusten kautta kuin yrittää viedä jättiläiskokoista reformia yhdellä kertaa väkisin läpi. Koko poliittisen järjestelmän uskottavuus kärsii, jos vaalikaudesta toiseen yritetään valtavia kertauudistuksia niissä kuitenkaan onnistumatta.

Wille-verkkosivut-IMG_0602_blue_bg.jpg
 
 
 

Pieni Suomi tarvitsee isoja kumppaneita.

 

Suomi on pieni, vähäväkinen kansakunta, jolla on pitkä yhteinen maaraja arvaamattoman suurvallan kanssa. Keinoja kaihtamaton suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun ja maailmantilanne käynyt yhä epävakaammaksi. Näissä olosuhteissa Suomen pitää kyetä entistäkin aktiivisemmin ylläpitämään ja syventämään suhteitaan samanmielisiin kumppanimaihimme.

Jäsenyys Euroopan unionissa, Nato-kumppanuus ja hyvät kahdenväliset suhteet ovat kaiken perusta. Kuluneella kaudella olen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsenenä ollut osaltani vahvistamassa Suomen turvallisuuspoliittista selkänojaa. Silti aktiivisinkaan kansainvälinen yhteistyö ei voi koskaan korvata kansallisen maanpuolustuksen ensisijaista tärkeyttä.

Aktiivisinkaan kansainvälinen yhteistyö ei silti voi koskaan korvata kansallisen maanpuolustuksen ensisijaista tärkeyttä.