Hyvinvoinnin mahdollistaa kestävä talous.
Hyvinvointipalveluita voi olla vain siellä, missä talous on vahva. Suomi on erittäin vientivetoinen kansantalous, jonka menestys riippuu tuotteittemme kysynnästä maailmalla. Veroeuroja kertyy vain, mikäli pidämme huolen kilpailukyvystämme. Fiksulla politiikalla luodaan edellytyksiä talouskasvulle, jonka viime kädessä synnyttävät menestyvät yritykset ja työteliäät ihmiset.
Sanna Marinin punavihreä hallitus on saanut Suomen valtionvelan paisumaan hallitsemattomasti. Tulevalla vaalikaudella suunta on käännettävä ja julkiset menot laitettava tärkeysjärjestykseen. Emme saa elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Vastuuttomaan jakopolitiikkaan ei ole varaa tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja maailmantalouden näkymät käyvät yhä epävarmemmiksi.
Työnteko joutenoloa kannattavammaksi.
Suomen tulee olla maa, joka kannustaa tekemään työtä, yrittämään, menestymään ja investoimaan. Liian kireällä verotuksella ja passivoivalla sosiaaliturvalla ei saa työhaluja heikentää. Yhteiskunnan on toimittava turvaverkkona silloin, kun kaveri meinaa tipahtaa kyydistä – ei riippumattona, jonka varassa jokainen voi lepuuttaa aina kun siltä tuntuu.
Ensi vaalikaudella tarvitaan kokonaisvaltainen vero- ja sosiaaliturvauudistus, jolla työn ylikireää verotusta kevennetään merkittävästi ja kannustinloukkuja puretaan määrätietoisesti. Myös työelämäuudistuksia tarvitaan. Sopimisen pitää olla työnantajan ja työntekijän välinen joustava asia, ei liittopamppujen keskinäinen kiistakapula.
“Yhteiskunnan on toimittava turvaverkkona silloin, kun kaveri meinaa tipahtaa kyydistä – ei riippumattona, jonka varassa jokainen voi lepuuttaa aina kun siltä tuntuu.”
Sivistyksestä nousee Suomen menestys.
Vain osaava kansa menestyy. Suomi on pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa siksi, että olemme osanneet tehdä asioita muita paremmin. Tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen kannattaa panostaa julkisiakin varoja ja huippuyliopistojemme asemaa vahvistaa. Akateemisiin opintoihin taas valmentaa toimiva koulujärjestelmä, joka antaa tilaa yksilöllisillä vahvuusalueilla kehittymiselle.
Suomi on onnistunut luomaan kokoonsa nähden myös poikkeuksellisen vahvan ja monipuolisen kulttuurikentän. Korona-ajan menetysten jälkeen on varmistettava, että se saadaan myös elpymään entiselleen. Sivistynyt kansakunta ymmärtää vaalia myös omia perinteitään ja tapojaan – Suvivirsi soikoon koulujen kevätjuhlissa vastakin.
Rajat maahanmuutolle, laittomat oleskelijat ulos.
Kulttuurien yhteentörmäys ja mittavat sosiaaliset ongelmat ovat väistämätön seuraus, kun ihmismassat alikehittyneiltä alueilta pyrkivät Eurooppaan. Tällaisen maahanmuuton radikaali vähentäminen on kohtalonkysymys koko sivilisaatiollemme. Ulkomaalaispolitiikkaamme tarvitaan merkittäviä kiristyksiä. Tehokkaat palautukset ehkäisevät aiheetonta maahantuloa.
Suomi tulee säilyttää yhteiskuntana, jossa lasten voi antaa kulkea kouluun omatoimisesti eikä naisten ja ikäihmisten tarvitse öisellä kadulla pelätä. Se ei ole mahdollista, jos rajojen annetaan vuotaa. Työteliäät osaajat ovat luonnollisestikin tervetulleita, mutta islamilainen radikalismi ja eurooppalaiseen yhteiskuntaan sopeutumaton väki tulee käännyttää heti ovelta takaisin.
“Suomi tulee säilyttää yhteiskuntana, jossa lasten voi antaa kulkea kouluun omatoimisesti eikä naisten ja ikäihmisten tarvitse öisellä kadulla pelätä.”
Ilmastohysteriasta aidosti kestäviin ratkaisuihin.
Luontoa mahdollisimman vähän kuormittavien ratkaisujen löytäminen on aikamme tärkeimpiä poliittisia haasteita. Valitettavasti ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään nykyisin enemmän tunne kuin järki edellä. Siitä kärsivät pahimmillaan sekä ympäristö että talous. Sodan seuraukset Euroopassa ovat osoittaneet, miten tärkeää on turvata kansallinen huoltovarmuus myös kriisiolosuhteissa.
Kehittynyt yhteiskunta tarvitsee sähköä toimiakseen. Uusiin energialähteisiin tulee siirtyä asteittain sitä mukaa, kun teknologinen kehitys sen mahdollistaa. Vanhoja tuotantotapoja ei kannata poistaa valikoimasta, ennen kuin uudet pystyvät ne aidosti korvaamaan. Pitkien etäisyyksien Suomessa on myös ymmärrettävä, että oma auto on monelle välttämättömyys tulevaisuudessakin.
Oikeusvaltion pitää olla enemmän kuin pelkkä iskulause.
Perustuslakivaliokunnan jäsenenä huomaa, ettei hyvää lainsäädäntöä voi syntyä ilman kunnollista valmistelua vaikutusarviointeineen. Oikeusvaltio ei myöskään saa olla pelkkä iskulause heristettäessä sormea toisille. Poliitikkojen on kyettävä sitoutumaan laillisuusperiaatteeseen myös omissa teoissaan ja toiminnassaan.
Rangaistusten ankaruus tulee nostaa oikealle tasolle suhteessa tehdyn rikoksen vakavuuteen. Samalla on ymmärrettävä, että toimiva oikeuspolitiikka edellyttää myös riittäviä resursseja. Poliisin ja tuomioistuinten voimavarat on turvattava, jotta rikokset saadaan selvitettyä ja rötöstelijät tuomittua. Kyse on julkisen vallan perustehtävistä.
“Rangaistusten ankaruus tulee nostaa oikealle tasolle suhteessa tehdyn rikoksen vakavuuteen.”
Pieni Suomi tarvitsee isoja kumppaneita.
Suomi on pieni, vähäväkinen kansakunta, jolla on pitkä yhteinen maaraja arvaamattoman suurvallan kanssa. Venäjän aloittama hyökkäyssota on päättänyt hyväuskoisuuden ajan kansainvälisissä suhteissa. Näissä olosuhteissa Suomen pitää kyetä entistäkin aktiivisemmin ylläpitämään ja syventämään suhteitaan samanmielisiin kumppanimaihimme.
Jäsenyys Euroopan unionissa, tuleva Nato-jäsenyys ja hyvät kahdenväliset suhteet ovat kaiken perusta. Mikäli Nato-jäsenyyden toteutuminen yhä viivästyy, korostuu muiden kumppanuuksien merkitys entisestään. Silti aktiivisinkaan kansainvälinen yhteistyö ei voi koskaan korvata kansallisen maanpuolustuksen ensisijaista tärkeyttä.
