Malmön juutalaisvainot seurausta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta
tiistai 16. helmikuu 2010
Kommentit
15Uskomatonta mutta totta: 2010-luvun Euroopassa juutalainen kohtaa jälleen vainoa ja väkivaltaa. Kadulla ei voi kulkea kipa päässä joutumatta piestyksi. Synagogassa voidaan pitää sapattijumalanpalvelukset ainoastaan erityisen tiukkojen turvatoimien suojaamina. Juutalaiselle hautausmaalle tehdään pommi-iskuja. Viranomaiset ovat kyvyttömiä tai haluttomia reagoimaan asiaan. Elämän muututtua sietämättömäksi ja turvattomaksi ainoaksi vaihtoehdoksi koetaan pakeneminen Israeliin.
Kyse on Ruotsin Malmöstä, jossa juutalaisvastainen väkivalta ja terrori ovat riistäytyneet käsistä. Asialla eivät kuitenkaan ole kaljupäiset uusnatsit, vaan radikaali islamilainen maahanmuuttajaväestö.
Toisen maailmansodan aikaisen juutalaisten joukkotuhon jälkeen Eurooppa vaihtoi kokonaan kurssia. Holokaustiin johtanut äärimmäinen kansallisuusaate ja rotuajattelu joutui paitsioon. Kiihkokansallinen ajattelu haluttiin korvata monikulttuurisuudella. Eurooppa siirtyi siirtolaisuuden ja laajamittaisen maahanmuuton aikakauteen. Historian julmaa ivaa on se, että juuri tämän ilmiön myötä antisemitismi ja juutalaisvainot ovat jälleen palanneet Eurooppaan radikaalien islamistien muodossa.
Malmössä on wikipedian tietojen mukaan vuonna 2009 ollut noin 287 000 asukasta. Samaisen lähteen mukaan vuonna 2007 ulkomailla syntyneitä on malmöläisistä ollut yli 75 000. Jos lasketaan vielä Ruotsissa syntyneet maahanmuuttajien lapset, nousee ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus Malmössä vielä huimemmaksi. Malmön väestöstä 25% on muslimeita.
Islamin tai minkään maahanmuuttajaryhmän demonisointiin ei tietenkään pidä mennä, mutta sanomattakin pitäisi olla selvää, ettei mikään yhteiskunta kestä hajoamatta noin suurta ulkomaalaisväestöä. Varsinkaan, kun tuo väestö on tullut alueelle vain muutaman vuosikymmenen aikana ja muuttajat ovat kulttuuriltaan ja tavoiltaan hyvin kaukana vastaanottavasta yhteiskunnasta.
Näkemykseni maahanmuuttopolitiikasta on hyvin yksinkertainen: minkään maan ei pitäisi ottaa maahanmuuttajia enempää eikä nopeammin kuin mitä se pystyy menestyksellisesti omaan yhteiskuntaansa integroimaan. Gettoutumisten ja sopeutumisongelmien pitäisi aina olla signaaleja siitä, että muutto on ollut liian laajamittaista ja nopeatahtista ja että on aika hillitä muuttoliikettä.
Maahanmuutto voi olla vastaanottavalle yhteiskunnalle positiivinen voimavara – mutta vain silloin, kun se on hillittyä ja hallittua ja määrät pysyvät kohtuullisen pieninä. Useimmissa Euroopan maissa on menty kipurajan ylitse jo ajat sitten. Ruotsin tapauksessa voidaan puhua jopa väestöllisestä katastrofista, josta Malmön juutalaisvainot ja tiettyjen asuinalueiden luisuminen kokonaan pois viranomaisvalvonnan piiristä ovat karmeita esimerkkejä.
Tiedän, aihe on vaikea ja useimmat poliitikot mielellään vaikenisivat siitä. Monien mielestä minunkin pitäisi. Mutta kyse on niin valtavasta ja vakavasta asiasta, ettei yksikään poliittinen päätöksentekijä voi väistää vastuutaan. Ruotsissa tilanne on räjähtänyt käsiin juuri siksi, että asiasta ei ole uskallettu keskustella ja että ongelman on annettu käydä vuosi vuodelta pahemmaksi.
Meidän on otettava opiksi Ruotsista ja tiedostettava, miten täydellisesti Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Samaa ei saa tapahtua Suomessa.
Kommentit
Embo sanoo:
16 helmikuu 2010, 13:28
Toivon todella, että näkemyksesi maahanmuuton ja vastaanottavan yhteiskunnan kantokyvyn yhteensovittamisesta alettaisiin ottaa puolueessasi huomioon kaikilla tasoilla.
Sampo sanoo:
16 helmikuu 2010, 14:00
Maahanmuuttokysymys alkaa hiljalleen muuttua salonkikelpoiseksi, kun jo muutaman kokoomuslaisen lisäksi Martti Ahtisaari on esittänyt kriittisiä puheenvuoroja. Aiheesta saattaa tulla jopa tärkein vaaliteema seuraaviin vaaleihin.
Mielenkiintoista on, että Yhdysvaltain muslimit ovat sopeutuneet erittäin hyvin verrattuna eurooppalaisiin. Economistin (11.1) mukaan ne työllistyvät jopa paikallisia paremmin. Tämä kertoo, että sopivilla muutoksilla maahanmuutto- ja sosiaalipolitiikkaan, maahanmuutosta voidaan saada aidosti positiivinen asia.
Inga Paavola sanoo:
16 helmikuu 2010, 18:14
Willen Malmössä tapahtuneen kautta esille tuomien Ruotsin väljäotteisen maahanmuuttopolitiikan mukanaan tuomien ongelmien lisäksi on ainakin yksi muukin syy miksi tuijottaa Ruotsia maahanmuuttoasioissa. EU:ta syyskauden luotsaava puheenjohtajamaa Ruotsi työstää unionille uutta monivuotista sisä- ja oikeusasioiden työohjelmaa. Tukholman nimeä kantava ohjelma antaa uudet puitteet EU-maiden poliisi-, tulli- ja oikeusviranomaisten yhteistyölle sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja viisumipolitiikalle vuosiksi 2010–2014. Edellä mainittujen asioiden ja laajemmassa katsannossa sen vuoksi, että ylipäätään myös maahanmuuttoasiat hivuttautuvat unionin tasolle, maahanmuuttoon liittyvistä haasteista olisi pitänyt alkaa keskustella perinpohjaisesti jo aikoja sitten ja viimeistään nyt.
Vaikka maahanmuuttopolitiikka on vielä lopullisen päätäntävallan osalta jäsenvaltioiden yksinomaisessa kompetenssissa, tähän ei mielestäni pidä tuudittautua. Ensinnäkin, Lissabonin sopimuskaan ei anna mitään turvaa sille, että näin välttämättä jatkuisi enää tulevaisuudessa. Päinvastoin Lissabonin sopimus poisti unionin toimivaltaa oikeus- ja sisäasioissa rajoittavan pilarijaon politiikan ja nyt lähes kaikissa tämänkin politiikan alan tilanteissa voidaan käyttää nk. yhteisömenetelmää eli määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekoa komission ehdotusten pohjalta. Toisekseen, unionin eri politiikkojen alat lävistävät toki toisiaan ja maahanmuuttoasioiden kannalta olennaisia säädöksiä voidaan sisällyttää unionin oikeusjärjestelmään muita politiikan lohkoja sisäänkäyntinä hyödyntäen. Tavoitesidonnaiseen ja päämäärälähtökohtaiseen unionin oikeusjärjestykseen saadaan ujutettua esimerkiksi sisämarkkinoiden toimivuuden tai vapaan liikkuvuuden turvaamisen nojalla monenlaista.
EU:lla on tahto luoda yhteiset puitteet eli joustava maahanmuuttojärjestelmä, jota sen mukaan voidaan mukauttaa liikkuvuuden lisääntyessä ja kansallisten työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. Vaikka yhteinen kehys jättää toistaiseksi jäsenvaltioille täydet valtuudet päättää, minkä verran kolmansien maiden kansalaisia ne ottavat vastaan työmarkkinoilleen, niiden on kuitenkin tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti kaksi kysymystä: maahanmuuttajien liikkuvuus Euroopan sisällä ja työpaikan menettämisen vaikutus oleskeluluvan voimassaoloon. Maahanmuuttokysymykset ovat unionin katsannossa myös erottamaton osa EU:n ulkosuhdepolitiikkaa.
Edellä mainitut unionitason suunnitelmat eivät vakuuta minua siitä, etteikö maahanmuuttopoliittista lainsäädäntö- ja päätäntävaltaa väistämättä siirrettäisi yhä enenevissä määrin unionin tasolle. Unionilla on mielestäni oikea linja esimerkiksi sen suhteen, että työperusteista maahanmuuttoa on sen mukaan kehitettävä vastaamaan paremmin jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeita tai että pimeää työntekoa halutaan torjua ehkäisevin ja lainvalvontatoimenpitein.
Sitten on suunnitelmia, jotka eivät saa minua ainakaan varauksetta innostumaan, kuten että EU:sta on luotava todellinen solidaarisuuteen perustuva yhteisen suojelun alue, jossa on käytössä yhdenmukainen turvapaikkamenettely ja yhdenmukainen asema kansainvälistä suojelua saaville, yhteinen maahanmuuttosäännöstö, jossa vahvistettaisiin laillisille maahanmuuttajille yhdenmukaiset oikeudet samaan tapaan kuin yhteisön kansalaisille, turvapaikkahakemusten keskitetty käsittely unionin tasolla tai maahanmuuttoon liittyvän rahoitusvastuun uudelleen jakaminen EU:n sisällä.
Toki nähdäkseni samalla kun toimivaltuuksia siirretään enenevissä määrin unionille, jonkinlaisesta sosiaalisesta legitimiteetistä tällaiselle toiminnalle jäsenvaltioissa on unionin pakko kantaa huolta. Täten tietysti Euroopan parlamentin asema samalla vahvistuu maahanmuuttopolitiikankin osalta ja täten kansallinenkin vaikutusvalta. Mielestäni unionin maahanmuuttopolitiikkaan vaikutettaessa kannattaisi keskeisenä keinona myös muistaa kansallisten parlamenttien asema toissijaisuusperiaatteen valvojina, joka voi tarkoittaa mm., että selvitetään onko EU:n tason toiminta perusteltua verrattuna kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Lissabonin sopimuksessa on tämä kirjoitettu ja siihen sisällytetty tähän liittyviä järjestelyjä nyt nimenomaisesti ensimmäistä kertaa.
Mielestäni läheskään kaikki em. unionin yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät säädöskenttää muuttavat visiot eivät välttämättä ole Suomen kannalta kannatettavia ja tämän vuoksi Suomen tulee aktiivisesti osallistua keskusteluun Lissabonin sopimuksen ja tulevan Tukholman ohjelman tuomiin muutoksiin sisäasioissa ja täten maahanmuuttoasioissa. Kuten todettu, Suomen vaikutusmahdollisuuksien tehokkuus edellyttää kuitenkin unionin vaikutusmekanismeista johtuen selkeitä ja yhtenäisiä kansallisia linjauksia, joita saavuttaaksemme Suomessa on voitava kyetä keskustelemaan maahanmuuttopolitiikasta kriittisestikin ja huomioimaan Willen esittelemät jo meillä tai muualla todetut asiaan liittyvät haasteet.
Bontso sanoo:
17 helmikuu 2010, 02:21
Oikeisto ja vasemmisto käyvät keskustelua? Mielenkiintoista.
http://vasemmisto.blogspot.com/2010/02/syyttaako-kokoomusnuorten-pj.html
hemuli sanoo:
18 helmikuu 2010, 17:43
Hienoa,että olet ottanut asian puheeksi.Turussa Varissuolla 34% asukkaista on ulkomaalaisia ja ongelmia on enemmän kuin tarpeeksi.Jos Kokoomus ymmärtää ottaa lepsun pakolaispolitiikan ja varsinkin muslimien aiheuttamat ongelmat vaaliteemakseen,niin voitto on aivan varma.
res.kers. ruotsissa sanoo:
21 helmikuu 2010, 20:41
Malmön musliimiväestö on nyt yli 30 %, ja lisää tulee joka viikko. Ei juutalaiset ole ainoat jotka ovat vaikeuksissa musliimien kansa, vaan myös ruotsalaiset itse. Nuoret naiset tulee raiskatuksi ja pahoinpitellyksi ja nuoret miehet ryöstetyksi ja pahoinpitellyksi. Ei edes vanhuksia sästellä ryöstöistä ja joskus myös ruumillisesta väkivallasta.
Tätä tapahtuu ympäri maata, missä vain on musliimejä. Ruotsissa on noin puoli miljoona musliimia tällä hetkellä, ja lisää vain halutaan!
Kolme viikkoa sitten, Mona Sahlin, sosiaalidemokraattien puoluenjohtaja sanoi että Ruotsi tarvitsee enemmän moskeita!
Ruotsalaiset politiikot ovat ajaneet maan pohjaan. Toivon hyvin hartaasti että suomen politiikot ottaavat ruotsista oppia enenkuin on lian myöhäista korjaista asiat.
Ruotsinpuolella sanoo:
22 helmikuu 2010, 11:39
(Anteeksi mun vähän huono suomenkirjoittaminen, en ole oppinut kirjoittaan, vaan puhumaan suomea, luultavasti ymmärrätte)
Olis se ihanaa jos Suomi katsois ruotsia enemmän ja oppikaa siitä! Täällä on niin paljon ongelmia että te ette uskois! Kaikki ei lue lehdissä koska sillon politiikot ruotsissa pelkää että tosiasiat tulee esille, mutta internettin kautta saa tänään tietää mitä tällä tapahtuu. Varsinkin minä pelkään muslimeita. Tulevaisuus pelottaa…
Aftonbladet ja expressen on 2 isompia päivälehtiä täällä, jos musta mies on tuomittu vankilaan murhasta esimerkiksi, niin täällä sanotaan “vitpixlar”, lehdet sutaa valokuvan mustasta miehestä ja pistää valkoisemmaksi että tyhmä hurri luulee murhaajan valkoiseksi.
JOS on (hyvin harvoin) ruotsalainen/suomalainen murhaaja niin vaikka ei keritty tuomia murhaajaa niin kuitenkin on nimi ja kuva lehdessä…
http://politisktinkorrekt.info/
on yksi huvä sivu missä saa lukea totuuden.
Ja paras sivu (mistä minä tämän lukelman löysin) http://meritwager.wordpress.com/
kertoo mitenkä Migrationsverket EI tee niinkuin laki sanoo mitenkä tänne pääsee niin paljon afrikasta esimerkiksi ilman passeja tai mitään papereita joka näyttää kuka ihminen on. Tänne saa kuka tahansa tulla vaikka väärillä papereilla! Lue ja opi ruotsin virheistä!
American sanoo:
23 helmikuu 2010, 02:41
Yhdysvalloissa on ollut paikallisesti suurempia lukuja, etenkin historiallisesti. Hyvin ovat pärjänneet. Jengille pitäisi vain saada heti töitä eikä rääkätä niitä kaiken maailman tukitoimin.
repa sanoo:
23 helmikuu 2010, 10:12
Linkittämäsi YouTubebideon lopussa näytetään kuvaa palavasta moskeijasta, jonka sammuttamista lähiönuoret yrittivät estää.
Osaisitko vielä kertoa mikä islamin suuntaus kannattaa moskeijoiden polttamista, vai tulisiko tälle ilmiölle keksiä jotain muita selityksiä kuin ‘islam’?
Antti sanoo:
24 helmikuu 2010, 09:45
Tämän aamun radiosta kuulin tämän kohua aiheuttaneen lausuntosi, joka oli ilmeisesti jakanut mielipiteitä ryhmäsi sisälläkin. Minun mielestäni on jopa ihailtavaa, että joku rohkenee puhua asioista ja ongelmista niiden oikeilla nimillä, sellaisia kavereita ollaan pitkään odotettu, mutta yleensä poliittinen epäselkoinen puhe peittää kaiken alleen tai sitten ei vaan yksinkertaisesti uskalleta lausua omia mielipiteitä (niistähän voisi joku jopa olla erimieltä, heh).
Tiki sanoo:
25 helmikuu 2010, 01:49
Wille puhuu täyttää asiaa, toivottovasti puolueen linja muuttuu pian.
Janne sanoo:
1 maaliskuu 2010, 23:21
Ursäkta att det blir på svenska det här. Jag läste just en artikel i HBL där du säger att Finland absolut inte får bli mångkulturellt och att vi släpper in för många utlänningar, därtill påstår du att detta skulle vara ett modernt sätt att tänka.
Jag skäms när jag läser dina uttalanden, de hör hemma på 50-talet, inte i ett land som vill vara modernt och framstående. Att försöka ta väljare av Sannfinländarna genom sådan rutten retorik är skrämmande, inskränkt och rent av korkat.
Jag hoppas verkligen du tänker igenom vad du sagt, och om du fortfarande står fast vid ditt trångsynta tänkande hoppas jag du lämnar politiken snarast.
Dina tankar för samhället bakåt, inte framåt.
Ursäkta igen för svenskan, men min finska är tyvärr inte så bra.
punikki sanoo:
3 maaliskuu 2010, 00:49
Hyvä, kun joku uskaltaa sanoa ikävätkin tosiasiat suoraan. Älä lannistu lyttäämisestä, ikäviä totuuksia ei haluta julki, koska kuvitellaan, että ongelmat häviävät hyssyttelemällä! En ole yleensä oikeiston puolella, koska en kannata USA:n julmaa mallia, mutta välillä oikeisto on, nimensä mukaisestikin, oikeassa.
Terveisiä lähettää punavihreä kaupunkilainen, joka äänestää Vasemmistliittoa.
Hamster sanoo:
3 maaliskuu 2010, 14:48
@ Janne
Lugna ner dig lite. Finland hjälper vi inte tredje världens problem genom att låta en minimal bråkdel av dess befolkning flytta hit. Därför är det helt rätt att kritiskt fråga sig
vilken inverkan massinvandringen har på vårt samhälle.
@Rydman
Bra intervju i husis, fick säkert en hel del liberala finlandssvenskar att tänka efter!
Jenni Majuri sanoo:
6 maaliskuu 2010, 10:37
Tämä maahanmuuttopolitiikka on todella sellainen kysymys, johon on puututtava ja saatava selkeyttä viimeistään nyt. Myöhemmin voi olla liian myöhäistä.
Kajaanissa, jossa olen sivistyslautakunnan jäsenenä ja kaupunginvaltuutettuna, olen törmännyt paljon aiheeseen, varsinkin kouluverkon kautta. Maahanmuuttajaoppilaat pyritään integroimaan yleisopetuksen luokkiin vuoden valmentavan tukiluokka opetuksen jälkeen, mutta se ei yksinkertaisesti riitä, kun joukossa on 15-vuotiaita maahanmuuttaja nuoria, jotka eivät ole ikinä kuulleetkaan sanaa koulu. Eikä 15-vuotiasta voi yksinkertaisesti integroida 1.luokalle. Maahanmuuttajat eivät pysty seuraamaan yleisopetusta, kun suomen kielen perusteetkaan eivät ole hallussa. Kun mielessäni puntaroin vaihtoehtoja ja annoin luovuudelle tilaa, tulin tulokseen, että kaikista järkevintähän olisi perustaa maahanmuuttajille täysin oma koulu. Kaikille opetettaisiin suomen kieltä ja perusasioita, luultavasti tämän koulun päättäneet eivät olisi samalla tiedollisella tasolla kuin oman ikäiset kantaväestön oppilaat, mutta ainakin opiskelu olisi mielekästä, kun opetusta pystyy seuraamaan. Ongelmana on vain, että tällainen kouluhan olisi aivan mielettömän kallis ja eristää suomalaisesta yhteiskunnasta ja arjesta. Mutta tämä voisi olla ihan kehityskelpoinen ajatus.
Maahanmuuttajien työllistyminenkin on asia, joka on saatava toimimaan. Toisin sanoen, maahanmuuttajien on työllistyttävä. Kajaanissa on herättänyt erittäin pahaa verta se, että maahanmuuttajat eivät käy töissä. Itsessäni herättää pahaa verta yleensä ihmiset, jotka eivät käy töissä työkykyisyydestään huolimatta. Mutta työllistyminen on myös asia, joka sopeuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä kohtaa en voi olla korostamatta suomen kielen opetuksen merkitystä.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä: suomen tapakulttuuri. Monikulttuurisuus on todella hyvä asia, mutta kaikkien pitää myös muistaa se, että maassa maan tavalla. Työpaikallani työskentelee myös maahanmuuttajien, emme ole työkavereita, koska olemme eri firman palveluksessa. Olen käyttäytynyt heitä kohtaan ystävällisesti, hymyillyt ja tervehtinyt, jutellut jos he tulevat juttelemaan, mutta kun puhelinnumeroani alettiin kysellä, aloin vältellä heitä. Edes työtovereillani ei ole puhelinnumeroani. He eivät varmasti tarkoittaneet sillä mitään pahaa, mutta minusta se tuntuu vähän ahdistavalta.
Eli olen samoilla linjoilla kanssasi, hoidetaan ensin maahanmuuttopolitiikka kuntoon, ennen kuin otetaan lisää. On vastuutonta ottaa maahanmuuttajia, jos tulevat tänne vain jonottaakseen Kelan toimistossa. Lopun elämääkö he siellä jonottavat? Moni heistäkin varmasti haluaisi tehdä töitä ja sopeututa tänne, mutta tällä järjestelmällä evätään heiltä mahdollisuus siihen.